perjantai, 4. syyskuu 2009

Foto-, hyper- ja superrealismi

estes1.jpg

Viehätyin kuvan valokuvamaisuudesta ja kauniista vanhasta maisemasta ja värimaailmasta. Tyylikauteen kuuluukin valokuvaa jäljittelevä pikkutarkka jälki. Tyyliin kuuluvasti teoksessa esiintyy hyvin arkisia asioita, massatuotettuja esineitä, kuten auto ja tuhkakuppi.

 

 

perjantai, 4. syyskuu 2009

Poptaide

18.27273.jpg

Richard Hamilton: Just What is it That Makes Today´s Homes So Different, So Appealing?

(Mikä tekee juuri nykyajan kodeista niin erilaisia, niin miellyttäviä?)

Ensimmäisenä poptaiteesta tulee mieleen julistemaisuus, mainosmaailma, realistisuus ja arkiset aiheet. Hamiltonin teos voisi hyvin olla mainosjuliste, joskin ehkä vähän pidemmälle ja yksityiskohtaisemmaksi vietynä. Telkkarissa pyörivä mainoskuva, ikkunasta näkyvä kaupunkimaisema, juliste ja musiikkisoitin viittaavat juuri siihen maailmaan, josta poptaide ammentaa aiheensa. Tämäkin kuva sisältää paljon tavallisen ihmisen elämää ja arkisia esineitä. Kuinka monesta taideteoksesta löytyy esimerkiksi pölynimuri? Poptaiteessa on usein myös naiset seksiobjektin asemassa, tämäkin hyväkroppainen nainen on alasti ja seksikkäässä asennossa.

 

SIR PETER BLAKE:

blake_summer_days.jpg

artwork_images_424667384_393648_peter-bl

T00566_9.jpg 

 

EDUARDO PAOLOZZI:

492aucirqueeduardopaolozzi.jpg

6981-1.jpg

bunk2.jpg

 

TYYLIKAUDEN KESKEISIMMÄT PIIRTEET:

  • elokuvat, mainokset, pop-musiikki
  • sarjakuvat, tuotepakkaukset
  • kirkkaat värit
  • kollaasitekniikka
  • selkeät ääriviivat
  • toisto ja kuvasarjat
  • realistisuus
  • julkisuuden henkilöt
  • kantaaottavuus
  • eroottisuus
  • kaupallisuus
  • positiivisuus
  • kansantajuinen
  • massalevitys

 

maanantai, 31. elokuu 2009

Frida Kahlo

Frida_Kahlo_Diego_Rivera_1932.jpg

Frida Kahlo (oikealta nimeltään Magdalena Carmen Frieda Kahlo y Calderón) oli Meksikolainen taiteilija, joka syntyi 6. heinäkuuta 1907. Kahlon isä Guillermo Kahlo oli myös taidemaalari ja valokuvaaja.

Kahlo eli jopa poikkeuksellisen traagisen elämän, mikä näkyy myös hänen taiteessaan. Lapsena Kahlo sairastui polioon, jonka vuoksi hän ontui pitkän aikaa. Vuonna 1925, vain 18-vuoden iässä, Kahlo joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen koulubussin ja raitiovaunun törmätessä. Kahlon selkäranka murtui, lantio rusentui, oikeassa jalassa oli 11 murtumaa ja teräspalkki lävisti selän. Kahlo toipui onnettomuudesta kohtalaisen hyvin ja pystyi myöhemmin jopa opettelemaan uudestaan kävelemään. Kahlo leikattiin elämänsä aikana 35 kertaa ja hän joutui usein kuukausiksi sairaalaan pahojen kipujen vuoksi. Kahlo sai elämänsä aikana useita keskenmenoja ja vuonna 1953 hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan.

tub.jpg

Kahlo eli muutenkin hyvin radikaalin elämän. Nuorena naisena hän esitteli teoksiin kuuluisalle taidemaalarille Diego Riveralle, joka ihastuikin Kahlon teoksiin sekä Kahloon itseensä. Heidän suhteensa oli erittäin myrskyisä, ja sisälsi yhden avioeron ja uuden avioitumisenkin. Kahlo tuki avoimesti kommunismia. Fridaa ja Diegoa yhdisti vasemmistolainen, myöhemmin trotskilainen aate, jossa taiteilijoita oli aktiivisesti mukanana. Kahlo kuului nuorena "Nuoriin kommunisteihin" ja myöhemmin Meksikon kommunistiseen puolueeseen, mutta erosi siitä vuonna 1929, kun Rivera erotettiin.

kahlo460.jpg

Kahlo maalasi laajan sarjan omakuvia, 143:sta taideteoksesta 55 ovat omakuvia. Kahlon omakuvat ovat lähes poikkeuksetta erittäin voimakkaita kivun ja naisten ankaran elämän kuvauksia. Kuvat ovat täynnä henkilökohtaista tarinaa ja Kahlon kokemat kivut todella tulevat ilmi teoksista. Kahlo käsitteli kiehtovalla tavalla aiheita, joita monet muut pelkäävät ja yrittävät välttää. Teoksista ei silti tule ilmi marttyyriyttä, vaan Kahlon kerrotaan käsitelleen omaa elämäänsä jopa tragikoomisen humoristisesti.

Kahlo käytti töissään voimakkaita värejä tyylillä, joka oli saanut vaikutteita Meksikon alkuperäiskansojen kulttuurista, mutta hänen tyylissään oli vaikutteita myös eurooppalaisesta realismista, symbolismista ja surrealismista. Kahlo itse kiisti olevansa surrealisti ja samaa mieltä olivat useat arvostelijat. Bertram Wolfe sanoi Kahlosta näin: "Kahlo ei saavuttanut tyyliään noudattamalla kyseisen koulukunnan metodeja. Vapaana myöskin freudilaisista symboleista ja filosofiasta, jotka ovat surrealistien pakkomielle, hänen tyylinsä on eräänlaista naiivia surrealismia, jonka hän kehitti itsestään. Siinä missä virallinen surrealismi on enimmäkseen tekemisissä unien, painajaisten ja neuroottisten symbolien kanssa, Madame Riveran versiossa nokkeluus ja huumori vallitsevat."

 

 

tiistai, 18. elokuu 2009

Teema: self portrait

 

kahlo_deer.jpg

Frida Kahlo, 1946

Frida Kahlon teoksen nimi on Haavoittunut peura. Kahlo kuvaa lähes poikkeuksetta itseään haavoittuneena, loukkaantuneena tai epätoivoisena maalauksissaan. Kahlon elämänkerran tuntiessaan tämän tosin ymmärtääkin. Tässä kuvassa tunnelma on toisaalta kovin rauhallinen, kasvoilla on jotenkin tyyni ilme, ehkä kipuun alistuvakin.

Br011SelfPortrait1630Stockholm.jpg

Rembrandt, 1630

Rembrandtin omakuva on mielestäni tuon aikakauden tyypillistä henkilömaalausta. Potretti rajautuu hartioiden alapuolelta ja kasvot ovat kuvan keskipisteenä. Useimmissa potreteissa malli katsoo suoraan katsojaan. Kuvan tunnelma on levollinen. Tuntuu, että taiteilijan tarkoitusperänä on ollut vain ikuistaa oma naamansa jälkipolville.

23CubistSelfPortrait.jpg

Salvador Dali, Cubist self-portrait, 1923

Mielestäni tämän kuvan tunnelmaa on vaikea tulkita. Kuva on levoton, enkä oikein osaa päättää onko se hyvällä vai huonolla tavalla levoton.

 

SelfPortraitCharcoal.jpg

Ariel Churnin, 2006

Koen tämän omakuvan ahdistavana. Vaikken tiedä onko se ollut kuvan tarkoitusperä, tuntuu kuin taiteilija olisi yrittänyt purkaa omaa ahdistustaan paperille. Kuvasta välittyy myös hieman vihaa, joka johtuu voimalla piirretyistä viivoista henkilön ympärillä. Tässäkin kuvassa rajaus keskittyy kasvoihin, joista tunne välittyy.

heel_part_two.jpg

Jean-michelle Basquiat, 1982

 

self-portrait-with-camoufla.jpg

Andy Warhol, 1986

self-portrait-whilst-trippi.jpg

Tim Parish, 2002

Self-Portrait.jpg

Phyllis Toburen, 1997

self_portrait.jpg

John Sparacio, 1981

Tämä kuva välittää myös mielestäni jonkunlaista ahdistusta, kaaosta. Se tunne, kun ympärillä on liikaa kaikkea, pitäisi revetä kymmeneen eri paikkaan ja liikaa tekemistä, kaikki painaa päälle. Sen tunteen tämä kuva saa mulle päälimmäiseksi ajatukseksi. Kuvalla voi olla synkempikin merkitys, jos lähtee tutkimaan tarkemmin taustalla näkyviä hahmoja.

me__myself_and_them_a_self_portrait.jpg

Brenda York, 2009

00985.jpg

Julie Heffernan, 2005

Tämä kuva on tyyliltään hieman poikkeava muihin kuviin verrattuna. Ihastuin kuitenkin kuvan yksityiskohtaisuuteen sekä taiteilijan omalaatuiseen tyyliin. Maalaustyyli ja väritys saa kuvan näyttämään jotenkin vanhalta, vaikka kyseessä onkin uusi kuva.

banksyportraitPA_450x447.jpg

Banksy, 2007

Taiteilija rakastan Banksya aivan älyttömästi, mutta tämä omakuva ei lukeudu ollenkaan hänen parhaimpiin töihinsä. Banksy kuvaa usein ihmisiä apinoina (niitähän me ollaan), joten luonnollisesti myös omakuvassa esiintyy apina. Graffititaiteilijan omakuva, jossa hän roiskii maalia naamalleen, on humoristinen.


Self-Portrait-1994_full.jpg

Rucchel Alexander, 1994

Taiteilijan tyyli viehättää minua. Abstraktisuus ja vahvat värit miellyttävät todella paljon silmää. Tämä omakuva tuo mieleeni papukaijan, onkohan se tarkoituksellista vai omaa harhaani? Katse ei tässä varsinaisesti ole paikannettavissa. Kuvan tunnelma on iloinen.

self-portrait-in-stripes.jpg

Pete Nawara, 2008

Nawara itse kertoo rakastavansa ihmisten ja erityisesti kasvojen maalaamista. Ihmiset ovat jopa liian kiinnostuneita siitä miltä itse näyttää, puhumattakaan siitä miltä muut näyttävät. Peilejä on kaikkialla ja vähän väliä jokainen vilkaisee itseään esim näyteikkunan heijastuksesta. Nawara sanoo haluavansa maalata sitä, mitä ihminen näkee katsoessaan peiliin.

self-portrait-morrisseau-print.jpg

Norval Morrisseau

self-portrait_w-copy.jpg

Sue O´Kieffe, 2009

Pidän kyseisen taiteilijan piirrustustyylistä todella paljon.

Ralph-Steadman-Self-Portrait.jpg

Ralph Steadman

Don't draw Ralph! It's a filthy habit. Kuva sekä siinä oleva teksti saa mut miettimään suhtautumista taitelijoihin, erityisesti sukulaisten puolelta.

albertReyes_selfPortrait.jpg

Albert Reyes

Tässä kuvassa on jonkinlaista humoristisuutta, no ainakin mua huvittaa kuvassa oleva perunahirviö, ainakin omakuvana. Maalauksen tyyli on ihanan  yksinkertainen ja se mielestäni korostaa kuvan masentunutta / ahdistunutta tunnelmaa. Harmittais muakin olla perunahirviö.

self-portrait-with-a-proud.jpg

Eduardo Sourrouille, 2008

Tämä kuva on ainut valitsemani varsinainen valokuva. Pidän siitä, että omakuvasta löytyy hieman huumoria, tai ehkä vähän enemmänkin kuten tässä kuvassa. Tässä kuvassa ihminen (ja seepra!) on sommiteltu keskelle kuvaa. Rajausta jäin hieman miettimään. Toimisiko kuva sittenkin paremmin niin, että sekä ihminen että seepra näkyisivät kokonaan? Sekä miehen että seepran katse osoittaa vasemmalle, ihan kuin siellä tapahtuisi jotain merkittävää.

self%20portrait.JPG

Elisha Fields

Tämä kuva saa miettimään sen itsekunnoituksen ja (hyvän) itserakkauden määrää, mitä ihmisellä täytyy olla jos maalaa itsensä jonkun tärkeän monumentin päälle. Ehkä se on tätä suomalaisen itsensä väheksymistä, mutta itse en ikinä uskaltaisi kohottaa itseäni näin korkealle. Tai ehkä vitsillä? En tiedä. Jokatapauksessa maalaus on kaunis, ja välittää hienoa "minä olen paras" - asennetta.

lauantai, 7. maaliskuu 2009

Ei otsikkoa